“Mutta hän on vastannut minulle: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudesta, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.” (2. Kor. 12:9–10)
Suuret ja pienet
Kerran luokseni tuli mies joka pyysi, että rukoilisin hänelle suurten tekojen tekemisen armolahjaa. Kysyin, eikö pienten tekojen lahja kiinnostaisi. Hän vastasi haluavansa tehdä suuria Herralle. Ne kuulemma kirkastaisivat Herraa enemmän. Ehdotin, että rukoilisimme Jumalan tahdon tapahtumista hänen elämässään. Mies ei oikein innostunut tästä rukouksesta ja lähti pettyneenä pois. ”Jumala valitsi minut, koska olin tarpeeksi heikko. Jumala ei tee suuria tekoja suurissa toimikunnissa, vaan kouluttaa käyttöönsä riittävän vähäpätöisen ja vaatimattoman.” Näin sanoi tunnettu lähetystyöntekijä Hudson Taylor. Apostoli Paavali oppi Jumalan koulussa, että hän tarvitsi paljon poisoppimista omasta viisaudestaan ja voimastaan. Jumala käyttää heikkoja ihmisiä, surkimuksia.
Jumalan valtakunnassa asiat kääntyvät päälaelleen. Pienet ovat suuria ja suuret ovat pieniä. Harva haluaa suostua pieneksi ja heikoksi, lasten kaltaisuudesta puhumattakaan. Moni sairastuu vahvuuteensa hengellisessäkin kentässä. Toisten yläpuolelle asettuvia oikeaoppisia kyllä riittää. Tieto ei oikein kosketa sydäntä. Kiinalainen saarnaaja Watchman Nee sanoo, että kristityt ovat usein kuin isopäisiä lapsia, mutta sydämen rakkaus puuttuu. Suuri tieto paisuttaa, mutta ei muutu rakkaudeksi. Anthony de Mello suosittelee pöljäksi ryhtymistä. Asenteella ”minä pöljä, sinä pöljä” päästään irti epäonnistumisen pelosta sekä kunnian ja maineen tavoittelusta. Ihminen ei silloin samaistu yhteiskunnalliseen asemaansa, vaan uskaltaa olla aito toisten edessä. De Mellon mielestä kaikki profeetat ja mystikot ovat pitäneet itseään pöljinä.
Juokse, Forrest, juokse!
Elokuva Forrest Gump teki minuun vaikutuksen. Forrest oli yksinkertainen ja hyväsydäminen. Lapsena hän kävi koulua yhdessä Jennyn kanssa, joka olikin hänen ainoa ystävänsä. Jenny puolusti jalkatukien kanssa kulkevaa Forrestia. Kerran he juoksivat karkuun kiusaajia ja pilkkaajia niin lujaa, että jalkatuet irtosivat. Forrestista kehittyikin erittäin nopea juoksija. Sodassa hän pelasti haavoittuneita tovereitaan kantamalla heitä ulos viidakosta. Kuolevaa sotakaveriaan Bubbaa hän ei pystynyt pelastamaan. Bubba pyysi, että Forrest hoitaisi hänen perhettään ja jatkaisi hänen kalastustroolariliiketoimintaansa. Jenny pysyi Forrestin mielessä koko ajan, ja vaikka he kulkivat eri teitä, Forrest odotti vielä tapaavansa Jennyn. Troolareiden nimiksi tuli Jenny1, Jenny2, Jenny3, Jenny4 ja niin edelleen. Eräänä päivänä maailmalla ryvettynyt Jenny saapui Forrestin suuren talon pihaan. Forrest riensi vastaan ja sanoi spontaanisti: ”Jenny, minä rakastan sinua”. Jenny vastasi: ”Etkä rakasta”. ”En ole kovin fiksu, mutta kyllä minä rakkauden ymmärrän”, oli Forrestin vastaus.
Uskonelämässä on kyse rakkaudesta Jeesukseen. Hän etsii ja odottaa meitä. Tuhlaajapoika-vertauksessa isä riensi kotiin palaavaa poikaa vastaan avosylin. Jumala odottaa meitä kotiin. Katsoin äskettäin Elviksen elämästä kertovan elokuvan. Itselleni sen vaikuttavin kohta oli lopussa, jossa elämän ryvettämä, lihonut Elvis lauloi konsertissa kaksi viikkoa ennen kuolemaansa: ”I’ll be coming home, wait for me, wait for me.” Olen tulossa kotiin, odota minua.
Kiitos tuestasi
Aina silloin tällöin saan palautetta rukouksesta vuosien takaa. Yhdeksän vuotta sitten luokseni tuotiin rukoiltavaksi vauva, jonka ennuste oli huono. Lääkärit sanoivat, että hänestä saattaa tulla kehitysvammainen ja liikuntarajoitteinen. Tapasin äskettäin tämän, nyt 9-vuotiaan terveen ja reippaan tytön. Hänellä oli joitain liikuntarajoitteita mutta ne paranivat, kun rukoilimme yhdessä. Lapsen koko ikänsä tuntenut sukulaislääkäri hämmästeli parantumista. Loppukesästä oli mielenkiintoista vierailla Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen kesätapahtumassa. En ole pitkään aikaan rukoillut niin monien puolesta. Olin iloinen, että Jumalan voima oli läsnä kuten ennenkin. Rukousta tarvitaan koko ajan. Kiitos kun olet tukenut työtäni.
Siunattua syksyä!
Seppo