Rukouskirje 2/2022: Sana vastaan sana

Siksi sanoin teille, että te kuolette synteihinne. Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne.” Joh. 8:24

”Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun” Joh. 16:9

Pappi puhui synistä

”Pappi puhui synistä, pappi puhui synistä, pappi puhui synistä.” Näin vastasi 30 vuotta sitten rippikoululainen kysymyslomakkeen kolmeen kohtaan, joissa kysyttiin jumalanpalveluksen saarnasta mieleen muistuvia asioita. (Kirjoittaja tarkoitti syntiä, mutta hänellä oli lukihäiriö.) Kun rippikoululaiselta kysyttiin miksi hän vastasi näin, hän myönsi ettei oikeastaan tullut kuunnelleeksi koko saarnaa. Hän kuitenkin arveli, että jos laittaa synti-sanan jokaiseen kohtaan, niin kyllä se oikeaan osuu. Siihen aikaan kun kirkko oli keskellä kylää ja pelotteli ihmisiä synnillä, kaikki oli syntiä. Urheilukilpailussa ja tansseissa ei voinut käydä, ne olivat maallisia huvituksia. Myöhemmin televisiota pidettiin turmiollisena laitteena. Nykyään emme puhu synnistä. Jos joku huomauttaa meille virheistämme, puolustaudumme ankarasti. Sen sijaan Raamattu puhuu synnistä ja syntiemme sovittamisesta paljonkin. Olemme kaikki syntisiä ja tarvitsemme anteeksiantoa.

Vasta Pyhä Henki meissä voi paljastaa synnin syvimmän olemuksen: ”Ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio.” (Joh. 16:8) Pyhä Henki sai hurskaan Paavalin huudahtamaan: ”Voi minua viheliäinen ja kurja, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” Kun Pietari sai kalansaaliin, hän sanoi: ”Herra mene pois minun luotani, sillä minä olen syntinen ihminen.” Kun Pyhä Henki paljastaa syntimme, Hän haluaa kirkastaa myös mitä armo ja anteeksiantamus Jeesuksessa merkitsee. Vanhemmiten meistä tulee yhä enemmän armoa tarvitsevia. Emme enää suosittele itseämme Jumalalle hurskaiden tekojen kautta. Alamme luottaa siihen, että sanoma rististä, jossa Jeesus sovittaa syntini, kuuluu myös minulle. Näin en ole enää herkkä tuomitsemaan toisia tai eri tavalla ajattelevia.

Älä lyö lyötyä

Ollessani nuorisopappina luokseni tuli sielunhoitoon AIDSiin sairastunut nuorimies. Siihen aikaan se merkitsi kuolemantuomiota. Lääkkeitä ei ollut vielä olemassa ja sukupuolivähemmistöjen toiminta oli kriminalisoitu. Mies halusi saada syntinsä anteeksi. Ehdimme rukoilla muutamia kertoja ennen hänen kuolemaansa. Kysyin, miksi hän halusi tulla minulle rukoiltavaksi. Mies vastasi: ”Luulen, että sinä ymmärrät minua, etkä tuomitse.” En koskaan unohda vastausta. Rukoillessa muistin Jeesuksen sanat: ”Minkä teette yhdelle näistä vähäisimmistä veljistä, sen te teette minulle.” Arkielämässä en osaa nähdä heitä erilaisina.

Emme voi ohittaa Raamattua

Ennen vähemmistöihin kuuluvat kivitettiin. Nyt kivitetään ne, jotka puhuvat Raamatun sanoin heitä vastaan. Paavali puhuu luonnonvastaisesta synnistä (Room. 1:26–27) tarkoittaen vähemmistöjen tapaa toimia. Yleensä Raamatun sanan kiertäminen alkaa myönnytyksellä, että Raamattu tosin sanoo näin, mutta nyt aika on toinen, uskonto on kehittynyt, elämme uudenlaisen rakkauden aikaa. Luopumus Raamatusta alkaa rakkauden nimissä. Tilanne voi johtaa herätyskristittyjen vainoamiseen. Jos emme suvaitse samalla tavalla kuin liberaalit suvaitsevat, sitä ei suvaita. Asia ratkaistaan yksimielisellä äänestyksellä, kuten Venäjän duumassa. Raamatun sanaa puolustavaa pidetään vaarallisena ja syytetään vihapuheesta. Oikeudessa on Sana sanaa vastaan eli kuinka paljon Raamattua voi siteerata. On kysymys sananvapaudesta ja uskonnonvapaudesta.

Keskinäinen rakkaus

”Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus”, sanoi Jeesus. Käytännössä keskinäinen rakkaus rakoilee. Emme löydä yhteyttä toisiimme ja seurakunta on pahasti pirstoutunut. Jeesuksessa yhteys on kuitenkin löydettävissä. ”Haluan elämäni perustaksi Jeesuksen todellisuuden, en omia epätodellisia fantasioitani, itsesääliäni, päiväuniani ja hiekkalinnojani. Tiedän että siirtymällä itsekeskeisistä pohdiskeluista yksinkertaiseen palvontaan pääsen yhä realistisempaan kosketukseen todellisuuden kanssa, Jumalan todellisuuden ja niiden Jumalan ihmisten todellisuuden kanssa, joiden joukossa elän.” (Henri J. M. Nouwen: Kutsumus. Hengellinen päiväkirja.) Tietämäni mukaan hän kuului vähemmistöihin ja kirjoitti syviä hengellisiä kirjoja.

Kiitos tuestasi

Saan paljon rukouspyyntöjä ja rukoilen ihmisten puolesta, hiljaisuudessa ja puhelimessa. Sain tekstiviestin, jossa rohkaistiin meitä kaikkia Raamatun sanalla. ”Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla.” (Miika 4:3–4) Tähän on vielä matkaa näinä epävarmoina aikoina. Rukousta tarvitaan. Kiitos kun olet tukenut työtämme.

Siunattua kevättä

Seppo