Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni. Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen. (Joh. 16:23–24)
Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt. 7:11)
Rukous Jeesuksen nimessä
Eräs Elvistä fanittava ystäväni on töissä seurakunnassa. Kerran hän meni kotikäynnille vanhusta tapaamaan. Tapaamisen lopuksi vanhus pyysi puolestaan rukoiltavan ja ystäväni rukoilikin. Rukouksen lopussa hän kuitenkin epähuomiossa sanoi: ”Tätä kaikkea me pyydämme Elviksen nimessä.” Ei ihme jos vanhus hieman kohotti kulmiaan. Ehkä Jeesustakin hymyilytti. Toki ystäväni ehätti korjaamaan rukouksen tapahtuneen tietysti Jeesuksen nimessä.
Jeesuksen nimeen vetoamista voidaan käyttää myös väärin. Väärät profeetat kertoivat tehneensä ihmeitä Jeesuksen nimissä, mutta silti Jeesus sanoutui irti heidän toiminnastaan. Paljon pohdintaa on aiheuttanut kysymys, millä voimilla väärät profeetat paransivat. Jumalan Pyhä Henki väistyy aina sieltä missä Jeesus ei ole mukana. Ihmeitä voidaan tehdä monenlaisilla väärillä voimilla, jopa Jeesuksen nimeen vedoten. Juutalaiset loitsijat käyttivät Jeesuksen nimeä loitsuissaan pahoja henkiä vastaan. Näin tekivät myös ylipappi Skeuan seitsemän poikaa, jotka yrittivät ajaa pois pahaa henkeä miehestä. Paha henki vastasi heille sanoen: ”Jeesuksen minä tunnen ja Paavalin tiedän, mutta keitä te olette?” Samassa mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa ja he lähtivät pahoin runneltuina. Jeesuksen nimi ei toiminut taikasanana. Veljekset eivät tunteneet Jeesusta henkilökohtaisesti ja heiltä puuttui riivaajien ulos ajamiseen tarvittava auktoriteetti. Jeesuksen opetuslapset ajoivat myös ulos riivaajia ja iloitsivat siitä, että ne olivat alamaisia.
Kerran luokseni tuli mies, jolla oli pitkä rukouksen muotoon laitettu toivelista. Hän toivoi myös saavansa suurten tekojen armolahjoja, koska hän halusi tehdä suuria Herralle. Pienet teot eivät kuulemma kelvanneet. Kysyin mieheltä, oliko hän ajatellut pyyntöjensä olevan Jumalan tahdon mukaisia. Hän myönsi, ettei ollut ajatellut Jumalan tahtoa vaan ainoastaan iloa, joka tulisi täydelliseksi vetoamalla Jeesuksen nimeen. Rukouksen keskipisteenä ei ollut Jumala vaan hän itse. Jumala oli alistettu toiveita täyttävän hyvän haltijan osaan. ”Jos pidän Jumalaa vain Jumalana itseäni varten, jos näen Hänet omista tarpeistani ja odotuksistani käsin, luon itselleni Jumalan omien mittojeni mukaan, pienennän Jumalaa.” (Wilfrid Stinissen: Syvemmälle rukoukseen.) Jo Isä meidän -rukouksessa pyydämme Jumalan tahdon tapahtumista, emmekä voi jättää sitä pois mistään rukouksesta.
Kun pyydämme Taivaalliselta Isältämme jotain, on tärkeää, että tiedämme olevamme Hänen rakkaita lapsiaan. Jumalan pelottavana kokeva ihminen ei uskalla lähestyä Häntä. Nuorena ajattelin, että Jumala ei vastaa minun rukouksiini, koska olen syntinen. Niinpä aloitin pyhitysohjelman, joka on vielä pahasti kesken. Kun huomaamme, että Jumala rakastaa meitä synneistämme huolimatta, vapautuu paljon iloa ja rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Pyhä Henki pyhittää ihmistä, kun elämme Hänen kanssaan. Se, mihin itse emme pysty, sen Jumala tekee.
Kirjassaan Jumalan palvelijan luonne Watchman Nee kertoo vanhasta saarnaajasta, jolta kysyttiin milloin hän koki olleensa urallaan parhaimmillaan. Hän vastasi: ”Ehkä noin 70–80 vuotiaana.” Pyhitys on kestävyyslaji ja siihen tarvitaan jatkuvaa rukousta ja sanan lukua. Saarnaaja Andrew Murray kertoo tavanneensa pyhiä ihmisiä, jotka ovat kovia sisimmässään ja niitä, joissa asuu ilo ja rakkaus. Jos rakastamme Jumalaa, Hänen rakkautensa heijastuu jollakin tavalla meihin.
Nimellä on merkitystä
Raamatun ihmisillä nimi kuvasi jollakin tavoin ihmisen ominaisuutta. Simonia Jeesus alkoi kutsua Pietariksi. Se kuvasi hänen rooliaan kirkon perustajana ja johtajana. Jumala antoi pojalleen nimen Jeesus. Se merkitsee vapahtajaa: ”Hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä”. ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus” (1. Tim. 2:5). ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Apt. 2:21). Jumalasta käytetään Raamatussa monia nimiä. Nimet kertovat myös Jumalan toimintatavoista. Jeesuksen nimi avaa mahdollisuuden päästä taivaaseen. Jeesus toteutti täydellisesti Jumalan tahdon kuollessaan ristillä. Emme ymmärrä tämän rakkauden määrää, mutta sana sanoo: ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman”. (Fil. 2:9)
Kiitos tuestasi
Miljoonia vuodessa tienannut saarnaaja Benny Hinn on suostunut korjaamaan teologiaansa, kirjoittaa Ristin Voitto -lehti 19.9.2019. Jumalan siunaukset eivät olekaan kaupan, eivätkä ihmeet ja menestys ole myynnissä. Nykyään hän painottaa, että periaate ”saat, kun annat” loukkaakin Jumalaa. Teologiaa muutetaan usein pakon edessä.
Aina kun tilaisuus alkaa muistuttaa enemmän rahan keräämistä, kannattaa miettiä millä voimilla toimitaan. Anekauppa toimii hyvin parantamisen alueella. Ihmiset haluavat ostaa terveyden. Jumala parantaa ja pelastaa ilmaiseksi armosta. Hinta on maksettu Golgatalla. Hengellistä työtä ei voi tehdä miettien ensisijaisesti rahaa. Ahdingossa opimme turvaamaan Jumalaan. Hän pitää meistä huolen. Kiitos, kun olet tukenut työtäni.
Siunattua syksyä!
Seppo