Rukouskirje 4/2021: Jumalan viisaus

“Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1. Kor. 1:21)

Kaksi suntiota väitteli siitä, kummassa seurakunnassa on viisaampi kirkkoherra. ”Meidän kirkkoherra osaa viittä kieltä ja kuudetta opiskelee”, kehui toisen seurakunnan suntio. ”Vaan kuudetta ei enää opi”, tuhahti toinen. Arvostamme viisautta. Filosofi Pythagorakselta kysyttiin, mille tieteenhaaralle hän oli omistautunut. Hän vastasi olevansa vain viisauden ystävä, filosofi. Samalla hän sanoi: ”Kukaan ihminen ei ole viisas, yksin Jumala on.” Kristityn viisaus sisältyy Jeesuksen persoonaan. Hänessä kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä (Kol. 2:3). Paavalin mielestä inhimillinen, maailman keskeinen, filosofia saattoi olla ilman sisältöä ja voimaa. ”Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.” (Kol. 2:8)

Jumalan viisaus näkyy luomistyössä. Kerran olin kuuntelemassa pienessä piirissä luentoa maailman synnystä. Isolle valkokankaalle heijastettiin elokuva maailman synnystä. Esityksen jälkeen sai kysyä aiheesta ja kysyin, onkohan tällä maapallolla luoja. Luennoitsija oli hämmästynyt ja totesi, että sitä emme voi tietää. Kysyin: ”Voisivatkohan erimittaiset kädet ja jalat kasvaa hetkessä, jos niiden puolesta rukoilisi?” ”Ei tietenkään”, vastasi luennoitsija hieman närkästyneenä. Ehdotin rukousta ja siihen suostuttiin. Niin alkoi tilaisuuden odottamaton vaihe. Jalkoja ja sormia kasvoi saman mittaisiksi. Luennolle osallistuneet olivat hämmästyneitä. Tilaisuuden lopuksi osallistujat totesivat, että olin onnistunut huijaamaan heitä, koska heidän mielestään se, mitä he näkivät, ei voinut olla totta. He pyysivät kuitenkin tulemaan uudestaan, sillä tilaisuus oli ollut heidän mielestään mielenkiintoinen. Parikymmentä vuotta aikaisemmin olin lääkärijoukon edessä rukoilemassa samalla tavalla ja eräs ylilääkäri totesi: ”Jos oikeasti tapahtuisi niin kuin nyt näimme, olisitte kullanarvoinen Invalidisäätiölle, mutta koska meillä ei ole vanhoja kuvia, eikä uusiakaan, emme tiedä mitä tapahtuu.”

Jokin aika sitten esitettiin televisiossa uusintana Hannu Karpon ohjelma Kaatajasaarnaajat (nähtävissä YouTubessa). Ohjelmassa eräs henkilö kertoi, että hänen selkänsä parani ja että hänellä on lääkärintodistus jalkojen kasvamisesta saman mittaisiksi. Rukouksella parantaminen leimataan usein epätieteelliseksi puoskaroinniksi ja liitetään vaihtoehtohoitoihin. Rukousta sairaiden puolesta on kuitenkin harjoitettu jo alkuseurakunnan aikana. Valitettavasti olemme vieraantuneet rukouksella parantamisesta.

Historiassa monet tiedemiehet olivat myös uskovaisia. Blaise Pascal (1623–1662) kirjoitti ensimmäisen matemaattisen teoksensa 16-vuotiaana. Kolmen vuoden kuluttua hän rakensi ensimmäisen laskukoneen. 1650-luvun alussa Pascal eli omien sanojensa mukaan kevytmielistä elämää, mutta sitten hän näki kaksi tuntia kestäneen näyn, jonka hän kirjoitti muistiin ja säilytti loppuelämänsä ajan pikkutakkinsa vuoriin ommeltuna. Pascal teki eroa tuntemaansa Descartesiin ja väitti, että on olemassa korkeampi todellisuus, ajattelua ylempi, nimittäin rakkaus, joka on Jumalan itsensä ilmentymä. Pascal kirjoitti: ”Sydämellä on syynsä, joita järki ei tunne.” (Peter ja Joel Halldorf: Uskon todistajat.)

Paavali oli aikanaan hyvin arvostettu ja viisas teologi. Tultuaan uskoon hän piti kaikkea roskana Kristuksen tuntemisen rinnalla. Korinttilaisille hän kertoo olleensa heidän edessään hyvin heikkona, arkana ja pelokkaana, ja että hänen puheensa ei vakuuttanut viisaudella vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa. Voimme tulla uskoon hyvin monenlaisia teitä. Joku tulee uskoon kuunnellessaan saarnaa tai lukiessaan Raamattua. Olen nähnyt monien rukouksen kautta parantuneiden lähtevän seuraamaan Jeesusta. Kaikki tunnetut kristityt ovat painottaneet kuuliaisuuden merkitystä. ”Kun sovellamme Jumalan valtakuntaa jokapäiväiseen elämäämme, meitä ei auta järki vaan sydämen kuuliaisuus.” (Oswald Chambers: Jumalan täyteydestä.) Rakkaus Kristukseen vie meitä seuraamaan Jeesusta, ristin miestä. Emme tiedä minne tie vie. Jumala sanoo kuitenkin, että hänen tieltään hullukaan ei eksy. Saamme pyytää viisautta päivittäin.

Tuhlaajapoika palasi kotiin. Armossaan Isä kutsuu meitä lähelleen jatkuvasti. Kerran hautajaissaattueessa joku saattajista oli unohtanut navigaattorin päälle ja sieltä kuului: ”Niin nopeasti kuin mahdollista tee U-käännös.” Ristin sanoma on maailmalle hullutus, mutta siinä on Jumalan viisaus.

Kiitos tuestasi

Yksinhuoltajaäiti kysyi hengelliseltä johtajalta, mitä hän tekee kun ei pysty maksamaan kymmenyksiä. Sen sijaan että johtaja olisi tarjonnut taloudellista apua, hän kehotti äitiä hankkimaan toisen työn. Taloudellisen tuen pyytämisessä ei saa käyttää minkäänlaista painostusta. Taivasosuutta ei menetä, vaikka ei uhraisi penniäkään. Jeesuksen liikkuessa opetuslasten kanssa Hänen seurassaan oli myös muita ihmisiä, jotka tukivat Jeesuksen toimintaa. Toki Jeesus olisi voinut lähettää Pietarin jatkuvasti hakemaan kalan suusta kolikon, mutta Hän tyytyi olemaan hyväsydämisten ihmisten tuen varassa. Kiitos kun olet tukenut työtäni.

Siunattua kesää,

Seppo