“Isä vastasi hänelle: ”Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.”” (Luuk. 15:31–32)
Pienentäjät
Kerrotaan että roomalaisilla sotapäälliköillä saattoi olla voitonparaatissa hevosrattaissaan henkilö, joka piti seppelettä päällikön pään päällä. Hän oli pienentäjä, joka kuiskasi väliajoin: ”Muista, että olet kuolevainen.” Sillä muka estettiin ylpistyminen. Elämän arjessa meillä voi olla vierellämme useitakin pienentäjiä. Meitä eivät pienennä pelkästään vaikeat olosuhteet, vaan myös toiset ihmiset. Eräs ystäväni saavutti hyvän yhteiskunnallisen aseman, mutta hän kertoi, ettei saanut missään elämänsä vaiheessa isältään kannustusta. Isä ei kuulemma ollut pahantahtoinen, mutta ajatteli kehujen tekevän vain kielteisen vaikutuksen ja pojasta tulisi ylpeä. Onneksi äiti muisti kannustaa.
Toinen ystäväni teki lähetystyötä vuosien ajan ihmisen kanssa, joka kilpaili koko ajan paremmuudesta. Ehkä kilpailu oli alitajuista, mutta sillä oli vaikutuksensa. Vuosien kuluessa ystäväni itsetunto vähitellen mureni. Ulkonaisesti kaikki näytti hyvältä ja yhteistyö tehokkaalta, oltiinhan Jumalan asialla. Kommunikaatioon kuului toisen vähättelyä ja syyllistämistä. Yhteistyö oli niin tiivistä, että heille syntyi kaksoisidentiteetti: toista ei ollut ilman toista. Myös kannattajista kilpailtiin. Joskus kannattajat kehuivat toista ja moittivat toista. Me kaikki voimme toimia pienentäjinä mitätöimällä toisia tai puhumalla ilkeitä sanoja.
Superpienentäjät
Jos tapaat ihmisen, joka kertoo ylenpalttisesti kuinka upea ja ainutlaatuinen persoona olet, hälytyskellojen pitäisi soida. Kannattaa kysyä, oletko joutumassa narsistisen luonnehäiriöisen ansaan. Hän aloittaa yhteyden kehumalla sinua. Sinulle tulee tunne, että kerrankin olet kohdannut ihmisen, joka osaa arvioida sinua oikein. Jos hän saa otteen sinusta, kommunikaatioon alkaa sisältyä vähättelyä ja syyllistämistä. Yhteys ei palaa enää koskaan hyväksi.
Elämä narsistin kanssa on vuoristorataa. Mitä huonommin itse voit, sitä enemmän narsisti kukoistaa. Narsisti ei ole kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi. Saatuaan sinusta tarvittavan hyödyn sinut siirretään surutta syrjään. Uskovainen narsisti ei tunne surua yhteyden katkeamisesta, vaan jatkaa iloiten kohti ”Herran suuria tehtäviä Pyhän Hengen johtamana”.
Narsistin kanssa kaksoisidentiteetissä toinen suurenee ja toinen pienenee. Kuva rakentuu narsistin ehdoilla ja julkisuuskuva on kulissi, jonka taakse on vaikea nähdä. Usein narsistin ympärille rakennetaan hovi, jonka tehtävänä on varjella gurun julkisuuskuvaa. Hoville syntyy kollektiivinen suuruudenharha yhdessä gurun kanssa. Hoviin kuuluvat luulevat olevansa gurun kanssa jotain enemmän. He omivat Jumalan puolelleen, vain heillä on tarjolla oikea oppi ja pelastuksen tie. Hovista irrottautuminen on vaikeaa. Jos lähtijällä on tietoa kulissien takaisesta kähminnästä, hänet vaiennetaan kiristämällä tai uhkailemalla.
Oikeaan kokoon
Tuhlaajapoikavertauksessa vanhempi veli kiukustui, kun holtittomasti elänyt nuorempi veli sai palata kotiin. Oli kohtuutonta, että syntisellä elämällään itsensä pienentänyt sai takaisin samat oikeudet, ja lisäksi järjestettiin ilojuhlat. Isä palautti hänen arvonsa, synnit annettiin anteeksi. Kun opetuslapset kysyivät kuka heistä on suurin, Jeesus kehotti tulemaan lasten kaltaiseksi. Jumalan lapsina meidät laitetaan oikeaan kokoon. Henri Nouwen vietti päiväkausia Eremitaasissa ja tutki Rembrandtin maalausta Tuhlaajapojan paluu, josta hän teki kirjankin. Hän mietti, oliko hän itse pelkästään nuorempi veli ja tuli siihen tulokseen, että vanhemman veljen kiukkuisuus ja kateus olivat myös hänen ominaisuuksiaan. Samalla hän ymmärsi, että hänen pitäisi kasvaa enemmän isän kaltaiseksi, joka armahtaa lapsiaan ja kertoo heille jotain hyvää.
Kiitos tuestasi
Parikymmentä vuotta sitten sain niin pahoja rytmihäiriöitä, että sydänlääkäri ehdotti pitkää sairauslomaa. Muutaman viikon kuluttua olin uusintatarkastuksessa ja lääkäri oli hämmästynyt. Hän kysyi mitä minulle oli tapahtunut, sillä sydän oli täysin terve. Vastasin, että olin päässyt irti ihmeparantamisen tuotteistajista. ”Se teki ainakin sinulle hyvää, nyt olet itse ihmeparantunut”, lääkäri naurahti. Olen saanut jatkaa työtäni itseni kokoisena ilman jatkuvaa pienentämistä. Kiitos kun olet tukenut työtäni.
Siunattua talviaikaa!
Seppo