”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8)
”Hänen elämänsä muodostui kokonaan työstä”, luki muistokirjoituksena hautakivessä, jonka Reinhard Bonnke näki hautausmaalla. Bonnken mielestä kirjoitus sopi paremmin työhevoselle kuin ihmiselle, ihmistä kun ei luotu työnarkomaaniksi vaan elämään Hengen virrassa. Kukapa ei haluaisi työskennellä luovassa Hengen vapaudessa, ilossa ja rauhassa, sen sijaan että juoksisi yhä kiihtyvässä oravanpyörässä. Hengessä työskentely on tehokastakin. 1900-luvulla protestanttinen karismaattinen liike kasvoi muutamasta ihmisestä 400 miljoonaiseksi joukoksi. Sellaista räjähdysmäistä kasvua ei ollut ennen koettu kirkkohistoriassa. ”Jos olet täytetty Pyhällä Hengellä, niin olet tekevä enemmän Jumalan puolesta vuodessa kuin 50:ssä vuodessa ilman Pyhää Henkeä”, sanoo Smith Wigglesworth. Hengellä täyttyminen on hengellisen kasvun edellytys. Opetuslapset lähtivät liikkeelle vasta, kun heidät oli kastettu Pyhällä Hengellä ja tulella.
Aloin kiinnostua Pyhästä Hengestä, kun nuorena uskoon tultuani luin David Wilkersonin kirjan Risti ja linkkuveitsi. Sen jälkeen luin kaikki aihetta käsittelevät teokset jotka löysin. Tiedollinen taso kyllä kasvoi, mutta Henki tuntui olevan kaukana. Tapasin uskovaisia, jotka kertoivat saaneensa Pyhän Hengen kasteen ja merkkinä siitä he puhuivat kielillä. Heidän rinnallaan tunsin itseni b-luokan kristityksi. Kuinka minä voin sen saada, kyselin alemmuuden tuntoisena. Oli kuulemma annettava elämä Herralle syvemmin ja avauduttava Hengen vaikutukselle. Kuulosti yksinkertaiselta. Aloin kiertää karismaattisia hengellisiä tilaisuuksia, mutta mitään Hengen kasteeseen kuuluvaa kokemusta en tuntenut. ”Eikö veli heittäydy Hengen virtaan?” evästi eräs hyväntahtoinen vanhus, kun seisoin tyhjän näköisenä tilaisuudessa, jossa kaikki kädet pystyssä ja kielillä puhuen ylistivät Herraa. Olisin kyllä tahtonut, mutta en oikein tiennyt miten toimia.
Aloin lukea Raamattua yhä enemmän, se tuntui kehottavan suurempaan parannuksen tekemiseen. Saamani hyvät neuvot ihmisiltä ja Raamatusta saivat minut tuntemaan itseni yhä syntisemmäksi ja tyhjemmäksi. Yritin tehdä itseni hurskaammaksi. G. Steinberger sanoo, että väärä pyhitys saa ihmiset ajattelemaan itsestään suuria. Raamatun mukainen pyhitys painaa ihmisen alas tomuun, tekee tyhjäksi kaiken lihan hyvyyden ja jättää jäljelle vain yhden toivomuksen: ”Kelvata Jumalalle.” (G. Steinberger: Tie Karitsan askelissa.) Lähestyessämme pyhää Jumalaa keskeneräisyytemme näkyy selvemmin. Eräässä haastattelussa piispa Eero Huovinen sanoo nöyrästi, että hänen suurin toiveensa on kelvata Jumalalle. Se on varmaan kaikkien toive. Mutta kelpaanko Jumalalle, kun en usein kelpaa muille enkä itsellenikään? Aika moni varsinkin vakavaa sairautta sairastava ihminen kysyy: ”Hyväksyykö Jumala minut?” Saamme luottaa ristiin ja armoon, muuta meille ei ole annettu. Pyhä Henki häivyttää aina itsensä ja kirkastaa Jeesusta ja ristin työtä.
Pyhän Hengen kastetta etsiessäni aloin pohtia Paavalin sanoja, että voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Heikkous olikin ainoa kriteeri, jonka tunsin täyttäväni. Täysin tyhjänä lähdin kuuntelemaan anglikaanipapin luentoa Pyhästä Hengestä. Yhtäkkiä huomasin, että mielessäni on joitakin vieraskielisiä lauseita. Samalla ilo tulvahti sisimpääni. Kokemus vakuutti minulle, että Jumala rakastaa minua eikä luokittele meitä. Raamattu kehottaa täyttymään jatkuvasti Hengellä, mutta muistuttaa samalla etteivät kaikki puhu kielillä. Hengen hedelmiä on monia, mutta suurin niistä on rakkaus, opettaa Paavali.
Seurakunnan suurin tarve on täyttyä Hengellä. Samuel Chadwick sanoo: ”Seurakunta, joka on ihmisten johtama eikä Jumalan hallitsema, on tuomittu epäonnistumaan. Palveluvirka, joka on tiedekunnassa koulutettu, mutta ei Hengellä täytetty, ei saa aikaan ihmeitä.” (Leonard Ravenhill: Miksi herätys viipyy?) Se, miten Pyhä Henki vaikutti opetuslasten elämään, tulee ilmi Hildegard Bingeniläisen (1098–1179) sanoissa: ”Helluntain Henki kylvetti opetuslapset tulessa, antoi heille kyvyn puhua kielillä ja teki heistä niin voimallisia totuuden julistajia, että heidän äänensä vavisutti koko maailmaa. Tämä sama Henki karkotti myös kaiken pelon ja arkuuden.” (Veli-Matti Kärkkäinen: Pyhä Henki.)
Kiitos tuestasi
Smith Wigglesworth kiittää Jumalaa siitä, että on saanut armon vapautua kaikesta rahan ahneudesta, jota hän pitää hengellisen työn esteenä. Hengellisessä työssä pidetään nykyään rahan tarvetta paljon esillä. Ennen vanhaan asian suhteen oltiin paljon vaitonaisempia. Luotettiin, että Herra pitää työntekijöistä ja työstä huolen. Kiitos, että olet tukenut työtämme. Jumala sinua siunatkoon.
Siunattua kevättalvea,
Seppo