”Herra, sinä olet minun Jumalani! Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän, sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman, kaukaa harkitun, varman ja luotettavan.” Jes. 25:1
Menneitä muistellen
”Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään” kuuluu vanha sanonta. Ajattelin kuitenkin muistella menneitä, kulunutta vuotta. Yleensä käsittelen kirjeissäni jotain aihepiiriä. Ehkä on välillä hyvä kirjoittaa siitäkin mitä on tehnyt. Samalla voi muistaa toista sanontaa ”laiska töitään luettelee”. Viime vuoden uuden vuoden aattona sain rukouspyynnön pienen 1-vuotiaan Albertin puolesta. Hänellä todettiin hyvin harvinainen sairaus, sellaista ei ole koko maailmassa kuin muutamilla noin pienillä. Tunsin kehotusta lähteä liikkeelle välittömästi vaikka ajankohta oli vähän erikoinen. Hämmästyneet vanhemmat tulivat avaamaan oven ja kertoivat juuri rukoilleensa, että Jumala lähettäisi jonkun heidän avukseen. Tuntui oudolta olla heidän rukousvastauksensa. Kohta Albert on 2-vuotias ja sairautta vastaan taistellaan edelleen. Tilanne on kuitenkin vakaa. Lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat paneutuneet Albertin hoitamiseen käyttäen apunaan kaikkea maailmalta saatavaa tietoa oudon sairauden hoitamiseksi. Aluksi kävin katsomassa Albertia viikoittain, jopa päivittäin, nyt harvemmin. Albert kyllä tuntee minut ja ilahtuu näkemisestäni. Rukous sairaiden puolesta on kestävyyslaji.
Syksyllä 2015 tapasin lääkäri Aki Hintsan, joka sairasti agressiivista syöpää. Elinaikaa hänelle luvattiin vain kolme kuukautta, mutta hän eli puolitoista vuotta. Rukous hänen kohdallaan merkitsi hengellistä sodankäyntiä päivittäin. Taistelu oli tuima. Aki oli todellinen taistelija loppuun asti. Hän ei taistellut vain sairautta vastaan vaan toisten puolesta. Hänen mielestään ihmisiä piti kohdella samanarvoisesti. ”Leikkaus on sama tekipä sen Etiopiassa köyhälle ihmiselle tai rikkaalle formula-1 kuljettajalle” hän sanoi. Aki pystyi puhumaan uskottavasti maailman päättäjille. Davosin talousfoorumissa tammikuussa hänen vieraanaan olivat valtioiden päämiehet ja talousvaikuttajat. Akilla oli kyky hahmottaa eri ihmisten persoonalliset ominaisuudet nopeasti. ”Tuntui että Aki näki läpi” sanoi hänen läheinen suojattinsa Lewis Hamilton. Aluksi Aki näytti parantuvan, mutta sitten sairaus uusiutui ja yllätti meidät kaikki. Itse putosin jonkinlaiseen tyhjiöön ja mietin kuinka Jumalalla oli varaa ottaa pois soturinsa, joka pystyi uskottavasti puhumaan hengellisistäkin asioista kaikille ihmisille tyrkyttämättä näkemyksiään. Aki olisi halunnut kiertää kirkkoja puhuen Jeesuksesta, jonka palvelija hän itse oli. Sain kunnian haudata hänet joulukuun alussa Ähtäriin sukuhautaan läheisten läsnäollessa.
Tuskin koskaan olen rukoillut sairaiden puolesta niin paljon kuin kuluneena vuonna, en edes silloin kun olin paljon mediassa ”ihmeparantajana”. Työtä on tehty hiljaisuudessa ja olen vältellyt mediaa. Viimeksi olin siellä varainkeruurikollisena. Jos googlaa nimeni, ensimmäisenä tulee näkyviin uutinen rikosepäilystä. Yritin syksyllä saada asiaan korjausta. Googlelta ja Iltalehdestä ilmoitettiin, että uutinen jossa minut todettiin syyttömäksi on löydettävissä, kun klikkaa uutisen alla olevaa linkkiä. Julkisen sanan neuvoston edustaja valitteli median julmuutta mutta muistutti, että lainkirjain täyttyy median toiminnan osalta. Sen sijaan hän hämmästeli sitä, että aikanaan luin lehdestä olevani syytetty, ennen kuin olin itse saanut tiedon syytteestä. Niin ei kuulemma lehti voi toimia. Jos olisin kolmen kuukauden kuluessa tehnyt valituksen Julkisen sanan neuvostoon, he olisivat voineet puuttua asiaan. Kriminaali-identiteetin innoittamana osallistuin viime kesänä ex-kriminalday-päivään, jossa Jukka Tolonen ja kumppanit kertoivat Jeesuksesta kovia kokeneille.
Viime aikoina tahot, joita kriittisesti arvostelin puuttuessani hengelliseen väkivaltaan, ovat olleet erittäin ystävällisiä. Hengellisen kentän marginaalissa eläminen on ollut kuitenkin mukavaa, enkä itse kaipaa pois sieltä. Toki toivon ihmisten heräävän. Jumala johdattaa meitä ja on sitoutunut yhteistyöhön kanssamme, kun seuraamme häntä. ”Sillä sinä toteutit ihmellisen suunnitelman, varman ja luotettavan.”
Kiitos tuestasi!
Työn tekeminen vapaan kannatuksen turvin vuosien ajan on ollut haastavaa. Kuinka saada kannattajat uskomaan, että työ on tukemisen arvoista? Itsensä tuotteistaminen vaatii näkyvyyttä ja merkittävää sisältöä. Vuosien ajan olin jonkinlaisen ihmeparantajan roolissa. Jouduin rooliin tahtomattani, enkä ymmärtänyt median vaikutusta julkisuuskuvaan. Tänään tunnen paremmin hänet, joka sanoo: ”Oppikaa minusta, sillä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltäni, niin saatte levon sielullenne”. Suhtaudun kriittisesti itseään tuotteistaviin TV-evankelistoihin. Kyse on siitä, rakennetaanko median avulla omaa hengellistä uraa vai Jumalan valtakuntaa. Eroa voi olla joskus vaikea huomata. Kiitos kun olet tukenut työtäni tänäkin vuonna.
Siunattua joulun aikaa ja Uutta vuotta 2017!
Seppo